Nyt nautitaan!

1 | kaikki postauksen kuvat (c) Suvi Nieminen

 Meidän kenttä on nyt tosi hyvässä kunnossa, ja ollaankin viimeisen viikon aikana otettu siitä kaikki irti. Viime sunnuntaina käytiin kouluvalmennuksessa, ja treenailtiin vähän ravi-käynti-ravi- ja ravi-laukka-ravi-siirtymiä. Kokeiltiin samalla uudemman kerran sitä estesatulaa jota jo aiemmin ostomielessä kokeilin, mutta valkun kanssa todettiin että parempikin varmasti löytyy eikä tuo istunut niin hyvin että sitä olisi pitkällä tähtäimellä kannattanut ostaa, sillä Myffin lihaksisto tulee kuitenkin vielä muuttumaan kun se on vielä melko nuori. Etsinnät siis jatkuu, ja lähipäivinä pitäisikin soittaa satulansovittajalle ja sopia aika selänmittaukseen. 

Itse valmennus meni tosi kivasti loppua lukuunottamatta. Alkuverryttelyissä ratsastin paljon ympyröitä ja voltteja, ja jumppailin Myffiä niskasta jotta se antaisi hieman enemmän periksi. Myffi on selvästi jäänyt niskastaan varovaiseksi epäsopivasta satulasta johtuen, eikä sopivammallakaan penkillä oikein uskalla joustaa niskastaan vaikka askel piteneekin välittömästi. Pikkuhiljaa se kuitenkin uskalsi venyttää kaulaa hieman alemmas, ja laukassa menikin jo tosi kivasti niskasta joustaen. Katja sanoikin ettei ole Myffiltä vielä koskaan nähnyt niin rentoa ja reipasta laukkaa mitä sunnuntaina, ja vähän harmittaa että saatiin aloitettua Katjan valkuissa käyminen vasta lumien tultua. Ollaan nimittäin tähän asti valmentauduttu hieman kyseenalaisilla pohjilla, ja vasta nyt pohjan ollessa oikeasti hyvä alkaa Myffikin väläytellä näitä taitojaan sitä mukaa kun kuski osaa niitä pyytää. 

2

Myffi oli koko valmennuksen ajan hieman hidas pohkeelle, ja raipalla sai auttaa varsinkin takaosaa aktiivisemmaksi lähes koko tunnin. Varsinkin ympyrällä M jäi takaa tosi hitaaksi, ja kyllä joutui omat vatsalihakset koetukselle kun piti vaan ratsastaa ja koota sitä ravia paremmaksi yrittäen saada takaosaa paremmin alle. Viimeisenä tehtävänä tehtiin ympyrän pienennystä laukassa, ja siinä vaiheessa Myffillä meni hermo ihan kokonaan. Se oli selvästi väsynyt, sillä vaikka valkku olikin aamusta oli lämpöasteita jo 9, ja tuona päivänä pohja oli ensimmäistä kertaa oikeasti hyvä ja päästiin taas parin viikon tauon jälkeen kunnon treeniin. Satulan epäsopivuuskin alkoi näkyä kun kaikki lihakset oli lämmenneet ja neiti oli jo uskaltanut liikkua isommin kuin omalla penkillä, ja niinpä M alkoi viskoa päätään eikä enää yksinkertaisesti suostunut laukkaamaan eteen ilman jatkuvaa pohkeilla ja raipalla naputusta. Raippaa käytin kuitenkin varoen, sillä kokemuksesta tiedän ettei M turhautuessaan tykkää raipasta ollenkaan ja pukittaa todella herkästi pienestäkin napautuksesta. Vauhti hiipui kuitenkin niin hitaaksi, että riskillä käytin raipan hieman napakammin taakse ja vastaukseksi tuli kuin tulikin pukki. Ratsastin vaan päättäväisesti eteen vaikka neidin peräpää lensikin ilmaan vielä pari kertaa uudestaan, ja lopulta saatiin työllä ja tuskalla sieltä yksi onnistunut ympyränpienennys tehtyä. Neiti sai isot kiitokset kun jaksoi tsempata vaikkei kivalta tuntunutkaan, ja satula-asian suhteen päätettiin tosiaan jatkaa etsintöjä. Vähän harmittaa ettei se penkki sittenkään sopinut kun se oli niin kiva istua, mutta toisaalta seuraavana päivänä itselläni koski ihan älyttömästi selkään, sillä istuin jotenkin kamalassa etukenossa koko valmennuksen ajan, estesatulassa kun pitkästä aikaa olin. 

3

 4

Seuraavan kerran päästiin jännän äärelle tiistaina, kun tallille tuli valokuvaaja kuvaamaan hevosia. Tottakai ryntäsin suoraan koulusta tallille, puunasin neidin kuntoon ja laitoin vielä meidän edustussuojat jalkaan (tähän mennessä ne on olleet jalassa vain kisoissa ja nyt kuvaustilanteessa), ja kun sitten sain näitä kuvia itselleni, piti jälleen kerran todeta että on mulla vaan kaunis hevonen! Myffi pääsi juoksemaan vapaana ja ottikin kunnon laukkaspurtteja pitkin kenttää, ja innostui jopa hyppäämään kentälle rakennetut esteetkin, tosin hienosti lähes paikaltaan kun neidin mielestä ei ilmeisesti tarvitse ottaa pitkää lähestymistä jos ratsastaja ei ole kyydissä, vaan esteen viereen laukkaaminen ja 90 asteen käännöksen tekeminen on ihan ok. Mutta mikäs siinä, todistipahan ainakin pääsevänsä lähes paikoiltaan yli noin metrisestä esteestä, ja saatiinpa kivoja kuviakin! Ja täytenä yllätyksenä itselleni tuli se että meistä oli saatu jopa omaa silmää miellyttävä yhteiskuva (5). Yleensä olen kauhean kriittinen kaikista kuvista joissa itse esiinnyn, mutta heti kun on hevonen vierellä alkaa kameran edessä olokin luonnistua.

Nämä tiistain kuvat siis kuvittavat tätä postausta, ja olen kyllä ihan rakastunut näihin. Näistä riittää kuvituskuvia vielä moneen postaukseen, sillä yhteensä sain 110 kuvaa jotka on kaikki ihan älyttömän kivoja ja tekisi mieli laittaa kaikki tähän kerralla esille. Blogin instagramista (@melkeinmestariblogi) saikin jo pari päivää sitten pienen maistiaisen näistä kuvista, ja nyt seuraisi muutama lisää. Kertokaa toki suosikkikuvanne kommenteissa!

 5

 6

 7 (este n. 100cm)

 8 | Myffi päätti ottaa varmuuden vuoksi pienellä ilmavaralla :D

 9

 10

 11

 12

13 (este n. 60cm)

 14

Mikä kuvista oli suosikkisi?
Itselläni ehdottomasti 1, 5, 8 & 10
 ♥

Kommentit

  1. Tosi kivoja kaikki, mutta 1 ja 14 on mun suosikit :)

    VastaaPoista
  2. kaikki oli kyllä ihan super kivoja, ehkä 1 ja 8 suosikit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva että tykkäsit! :) Tuo 1 on kyllä tosi kiva!

      Poista
  3. Ihania kuvia, mutta jos suosikit pitää valita niin kärkeen nousee 3, 6, 8 ja 11!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo 8 on kyllä ihana, kun toinen hyppää niin tosissaan :D

      Poista
  4. Todella upeita kuvia nämä kaikki, mutta etenkin mun mieleen olivat 6, 9 ja 10! Hienon näköinen hevonen :)

    welifedream.blogspot.fi

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommenteista! :)