Pitkästä aikaa esteitä!


Viime torstaina mentiin tallille Julskun ja Aliinan kanssa, tarkoituksena hypätä esteitä ihan kunnolla. Mentiin Julskun kanssa eri aikaan, jotta sain otettua Cerin satulan Myffille ja treenattua vähän sitä isompien esteiden hyppäämistä näin pitkästä aikaa. Meillä oli vielä kaksi kameraakin mukana, joilla Julsku ja Aliina taltioivat parhaansa mukaan meidän räpellykset muistiin. Jotain muutakin sinne ilmeisesti ratsastukseni aikana tallentui, ja nekin pätkät sisällytin videoon koska miksi ei!

Rakennettiin esteet ennen Myffin hakemista, ja koottiin yhteensä neljä erilaista estettä. Pellon puoleisella pitkällä sivulla oli noin 60cm korkea okseri, lävistäjällä yllä olevassa kuvassa näkyvä ristikko jonka korkeutta nostettiin aina tarpeen mukaan, ja toisella pitkällä sivulla kolmen askeleen ristikko-pysty -linja. Aluksi esteet olivat maksimissaan 60cm korkeita, mutta loppua kohti alkoi korkeuskin nousemaan kun tekemiseen saatiin hieman lisää varmuutta. 



Kuten varmasti näkyy, Myffillä oli ihan älyttömästi virtaa ja se innostui esteistä ihan kamalasti. Se oli jo tallissa sellainen sählä, että koin parhaaksi pukea pitkästä aikaa turvaliivin päälle. Alkuverkat menikin aika vauhdikkaissa tunnelmissa, kun neiti tikkasi ravia kuin mikäkin ompelukone ja laukassa kaahotti menemään ja pomppi muutamia sivuaskelia aina kauhean pelottavan portin kohdalla. Myffi ei hyväksy portissa olevaa uutta lankkua, vaan tuijottelee sitä vieläkin vaikka se on ollut siinä jo viikon! 

Hypyt aloitettiin lävistäjällä olevalla pienellä ristikolla, jolla oli aluksi korkeutta ehkä huimat 40cm. Tykkään pelata esteillä varman päälle, ja katsonkin aina ensin sopivat ponnistuspaikat ja askelmäärät pienemmillä esteillä joilla huono paikka ei johda kauheaan ninjahyppyyn ja täten tasapainon menettämiseen. Niin tein tälläkin kertaa, ja hyvän rytmin löydyttyä korkeus alkoi pikkuhiljaa nousta.




Mun esteistuntahan on kuin tuulesta temmattu, kun oli pikkuisen hakemista pitkästä aikaa satulalla ratsastaessa! Keventäminenkin on ihan outoa, kun on nyt tottunut menemään harjoitusravia! Korkeammilla esteillä istuntakin kuitenkin parani hieman, joten eiköhän se siitä treenillä lähde sujumaan. Saisi vaan sen oman satulan jostain..

Joka tapauksessa, tuolta lävistäjän ristikolta siirryttiin pitkän sivun okserille, joka kuitenkin laskettiin taas ensin pieneksi ristikoksi jotta saan katsottua paikan. Sillä junnattiinkin sitten melko pitkään, sillä paikat ei vaan osuneet ja hypyt oli outoja, eikä sitten loppujen lopuksi okserina sitä ylitetty kertaakaan. Pystyksi se kuitenkin nostettiin, mutta sillä oli korkeutta ehkä se 60cm, joten sekään ei sinällään ison esteen kokoiseksi missään vaiheessa noussut.





Mutta mutta, sitten päästiinkin siihen linjaan! Itse jännitin esteistä eniten okseria, mutta hyvänä kakkosena tuli linja kun en jotenkin koskaan muista ratsastaa sille b-osalle, ja siksi silloin taannoin syksyisessä estevalmennuksessa muksahdinkin alas (linkki postaukseen). A-osana toimivalla pystyllä oli ensin korkeutta 60cm, ja b-osan ristikolla noin 50cm. Jostain syystä tultiin aina pystylle tosi lähelle, jolloin hyppy lähti enemmän ylös kuin eteen ja askelmääräksi tuli ahdas neljä laukka-askelta. Kerran lähdettiin kuitenkin melko kaukaa ja päästiin linja kolmella laukalla, mutta silloin oli oma istunta niin pahasti jäljessä että könötin kaulalla koko matkan pystyltä ristikolle. Päädyttiin siirtämään ristikkoa pari askelta kauemmas, mutta silloin hypyt ristikolle lähtivät turhan kaukaa hypyn pystylle ollessa huono.




Vaihdoin sitten suuntaa kun Julsku ja Aliina lähtivät hakemaan Ceriä laitumelta, ja toiseen suuntaan ei ollut mitään ongelmaa. M pääsi hyppäämään ristikon yli enemmän eteenpäinsuuntautuneesti, joten pysty saavutettiin tasaisella kolmella laukalla ja hypyt oli ihan superhyviä! Harmittaa ihan älyttömästi ettei ne tallentuneet minnekään, mutta minkäs teet, ensi kerralla sitten. Hypyt onnistui kuitenkin sen verran hyvin, että pienen pohdinnan jälkeen uskaltauduin laskeutumaan alas ja korottamaan esteen kahdeksaankymppiin. Sitä ei olla helmi-maaliskuun jälkeen menty, joten vähän arvelutti miten Myffi siihen suhtautuu, vaikkei sekään mikään hurjan iso vielä ole (vaikka tällaisen hyppytauon jälkeen siltä tuntuukin). Siinä vaiheessa huusin Aliinan kuvaamaan, ja varmuuden vuoksi otin hypyt samasta suunnasta siten, että tultiin ristikko ensin ja pysty vasta sitten. Tultiin linja yhteensä kolmesti, ja kahdesti päästiin puhtaasti yli! M oli ihan liekeissä isommasta esteestä, ja otti hyvän imun esteelle ihan itsestään. Kerran se hieman epäröi hypyn ristikolle oltua hieman pieni, jolloin ehdin onneksi reagoida ja napautin sitä pohkeilla eteen, jolloin se meni hieman hämilleen ja puomi tuli mukaan. Paikattiin se kuitenkin uudella yrityksellä, ja puomi kesti kannattimilla kun ratsasti huolellisesti myös ristikolle. Ai että olin tyytyväinen, olin jo ihan unohtanut miltä tuntuu hypätä hieman isompaa!





Tuo hyppykerta jätti itselle niin hyvän fiiliksen, että otetaan se kyllä varmasti tällä viikolla uusiksi! Kengitys on kuitenkin myös tällä viikolla edessä, joten pitää hieman pohtia noita päivä jottei satu ihan kengityksen jälkeiselle päivälle rankka estetreeni, kun Myffi pitää kuitenkin rauhoittaa kengitystä varten. Joku saa kuitenkin taas lähteä kuvaamaan ja nostelemaan puomeja, sillä haluan nyt taltioida näitä hyppyjä kunnolla kameran muistiin jotta näkee vähän sitä kehitystä silläkin puolella.

Harmittaa ihan älyttömästi, kun kolmen viikon päästä meidän tallilla pidettäisiin kisat, mutten todennäköisesti voi niihin osallistua kun omaa satulaa ei ole. Tällä hetkellä koen että oltaisiin Myffin kanssa molemmat valmiita starttaamaan yksi kuudenkympin luokka, ihan kokeilumielessä taas, mutta eipä sitä satulatta oikein voi tehdä. Tai no, tottakai voi mutta siihen en ryhdy kun Myffillä napsahtaa aina se esteheppamoodi päälle kun esteitä on kentällä yhtä aikaa useampi kuin kaksi :D Siinä menossa ei hevillä satulatta kestä, joten ehkä jätetään se satulaton hyppääminen ihan omiin treeneihin. Pitää katsoa jos tallilta saisi jonkun suht sopivan penkin lainaan, sillä sitä meidän rikkonaista en todellakaan tahdo käyttää. Katkonainen runko ei varmasti tunnu Myffistä kivalta, joten turhaan sillä edes yrittää hypätä isompaa kuin sitä talven neljääkymppiä. Mutta ehkä tämä tästä, voihan tässä vielä tapahtua joku ihme ja oma penkki löytyykin ajoissa ennen kisoja!


Hyvää alkanutta kesää kaikille!

Kommentit

  1. Superhyvän näköistä menoa teillä taas! Myffi näyttää kyllä ihan kunnon estehepalta, vaikkei sillä omaa satulaa olekaan :) Paljon onnea ja tuuria satulan etsintään, kyllä se sieltä jostain tupsahtaa!

    pollenkirjakarsina.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon! Lohduttavaa kuulla kun itsestä tuntuu ettei satulalla ratsastaminen luonnistu enää ollenkaan :D

      Poista
  2. Kivastihan teillä näytti menevän, vaikket olekaan mennyt satulalla pitkään aikaan! :)

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia taas kerran! :)
    Toivottavasti löydätte satulan pian!

    VastaaPoista
  4. Ihana Myffi, selkeesti innostuu hyppäämisestä! :D Tsemppiä satulanmetsästykseen, toivottavasti nyt sattuis sopiva nenän eteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo selvä esteheppa tuo neiti! :D Kiitoksia paljon, juuri laitoin uuden sovituspenkin tilaukseen, jos vaikka nyt onnistaisi! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommenteista! :)