Uusia tuttavuuksia [videopostaus]


Myffin jalka on vihdoin paremmassa kunnossa, ja sillä uskaltaa nyt jo ratsastaa kaikissa askellajeissa. Jalka ei ole enää ollenkaan turvonnut, eikä minkäänlaista ontumista tai arkomista ilmennyt kun sillä toissapäivänä ensimmäisen kerran ratsastin. Viime viikolla tilanne oli kuitenkin toinen, ja pitkä ratsastustauko alkoi turhauttaa. Onneksi sain tallilta lainaan muutaman lainaratsun, joiden kanssa sain kokeilla miten vieraalla hevosella ratsastaminen sujuu. Pakko myöntää että tunsin aina silloin tällöin oloni ihan aloittelijaksi, kun pelkkä keventäminen tuntui ihan ylivoimaisen vaikealta. Niin sitä vaan tottuu siihen omaan hevoseen..

Ensimmäisenä lainaratsuna toimi Juliannan vuokrahevonen Ceri, jolla ratsastin ihan hetkisen viime viikon alussa. Ceri on todella energinen ja menevä tapaus, ja ensimmäisten minuuttien ajan olin ihan avuton kun en tiennyt miten tuota hevosta pitää ratsastaa. Sen kaikki askellajit tuntuivat ihan oudoilta, kun olen niin tottunut niihin Myffin askeliin. En tykkää yhtään noin menevistä hevosista, joten kesti hetki oppia olemaan roikkumatta ohjissa pidättäen jatkuvasti. Loppujen lopuksi Ceriä oli ihan hauska kokeilla, mutta sanoinkin Julskulle etten kyllä itse jaksaisi sen kanssa puuhastella päivästä toiseen kun en niin kauheasti noin reippaista hevosista välitä. Kivaa vaihtelua tuo kuitenkin oli, ja tulipahan kokeiltua pitkästä aikaa jotain Myffiäkin menevämpää hevosta!


oli pakko rajata naama pois joka kuvasta kun ilmeet oli niin kauhistuneet :D

Maanantaina pääsin taas kokeilemaan uutta lainaheppaa, kun jotenkin päädyin paint-tamma Bellan selkään. Julsku päätyi siinä samalla menemään Akulla, joten kuvia ei tuolta ratsastuskerralta valitettavasti ole. Oli kauhea shokki kiivetä Bellan kyytiin, kun se on varmaan 10cm Myffiä pienempi! Sen askeleet olivat todella ponimaiset, ja se oli ihan kamalan hidas. En osannut keventää sitten yhtään, joten puksuttelin menemään harjoitusravissa ja yritin pitää löysän tuntuman vaikka hackamoreilla meninkin. Laukannostoissa oli ihan kauhea ongelma, kun en uskaltanut ottaa edestä kiinni puolipidätettä antaakseni. Moni yritys päättyi siis kiitoraviin, mutta onnistuneita nostojakin saatiin kun mentiin Julskun ja Akun perässä. Oli ihan mielenkiintoista ja hyödyllistä käydä Bellan selässä, sillä pari viikkoa sitten pidin aloitteleville ratsastajille tunnin jolla Bella oli hommissa. Minun oli todella vaikea antaa sen ratsastajalle ohjeita miten sitä tulisi ratsastaa, kun en itse ollut koskaan sen selässä käynyt. Nyt tuli sitten sekin koettua, ja jos tässä nyt vielä jotain tunteja päädyn pitämään, osaan neuvoa hieman paremmin jos Bella sattuu sille tunnille tulemaan!
Vaihdettiin vielä hetkeksi Julskun kanssa, ja pääsin menemään vanhalla tutulla Akulla. Halusin mennä sillä hetken jotta ratsastuksesta jäisi hyvä fiilis, mutta eipä meillä sitten ihan odotuksia vastaavasti mennyt. Instagramista olettekin jo saattaneet nähdä tämän saman videopätkän, kun yritin hypätä Akulla pientä ristikkoa ja Aku oli vähän eri mieltä..




Tiistaina pääsin vielä yhden uuden heppatuttavuuden kyytiin, kun minua pyydettiin ihan yllättäen ratsastamaan Myffin tarhavieruskaverilla, Ritalla. Rita tuli tallille ehkä kuukausi sitten, ja joskus aiemminkin oli puhetta että olisin sillä jossain vaiheessa mennyt. Nyt pääsin viimein kokeilemaan miltä Rita tuntuu, ja ai kamala kun se oli taas erilainen! Sen ravi antoi mulle ihan kouluratsastajafiiliksen, kun se oli niin isoa ja näyttävän tuntuista. Laukassa kyselin jatkuvasti Julskulta että meneekö se puhtaasti vai ei, kun se oli niin pehmeää ja tasaista ettei askeleita oikein tuntenut. Aluksi meillä oli pientä säätöä kun Rita ei malttanut seistä hoitaessa paikallaan, ja kentällä se pelkäsi kissaa ja sitä samaa putkiloa kuin Myffikin, eikä suostunut menemään kentän toiseen päätyyn sitten ollenkaan. Pari kertaa se pysähtyi kuin seinään kun yritin ravata suoraa uraa pitkin, ja vaikka tulin välillä alas selästä ja kävin kävelemässä siellä pelottavassa päädyssä ihan maastakäsin, ei Rita suostunut liikkumaan siihen suuntaankaan kun kiipesin takaisin selkään. Niinpä päädyttiin menemään pääty-ympyrällä askellajit läpi, ja sain sen lopulta hieman rennommaksi. Kauhean kauaa en lopulta mennyt, mutta tykästyin Ritaan kyllä kovasti. Tuolla olisi kiva mennä useamminkin, mutta nyt kun Myffi on taas ratsastuskunnossa pitää keskittyä täysillä sen kanssa treenaamiseen, eikä lainaratsuille jää enää koulun ja Myffin lisäksi aikaa.



 tunsin oloni vähän lyhyeksi, kun en saanut edes ohjia kunnolla pään yli :D



Tiistailta kuvattiin tosiaan Julskun kanssa videopostaus, jonka laitan nyt tähän loppuun. Tällä kertaa selostusta ei ole ihan niin paljon, mutta lopusta löytyy taas loppukevennyksenä Julskun höpötyksiä. Kunnollista lopetusta en muistanut kuvata kun oli hieman kiire, mutta ehkei se nyt tällä kertaa haittaa. Kertokaa toki mielipiteitä, älkääkä järkyttykö tuosta mun ja Ritan menosta vaikkei se kauhean kaunista olekaan.. :D


Ratsastatteko te usein erilaisilla hevosilla vai menettekö aina yhdellä ja samalla? 

Kommentit