Ensimmäinen valmennus uudella tallilla


Jostain syystä meidän valmentautuminen on ihan hirveän epäsäännöllistä, eikä suunnitelmista huolimatta päästä läheskään joka viikko valvovan silmän alle ratsastamaan. Meidän valmennuksien täyteinen kesäkin sisälsi huimat neljä valmennusta, koska syystä tai toisesta niitä piti aina siirtää tai perua. Nyt uuden tallin myötä päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa raahaamaan meitä valmennuksiin hieman useammin. Juttelin niin vanhempien kuin Katjankin kanssa meidän treenisuunnitelmista, ja päädyttiin ottamaan meille ns. valmennuskortti. Korttiin kuuluu kymmenen 45min pituista valmennusta, jotka pitäisi käydä kymmenen viikon kuluessa. Nyt seuraavan parin kuukauden ajan meillä on ainakin yksi valmennus per viikko, joka on tosi hyvä juttu koska säännöllisemmällä treenillä kehitystäkin tapahtuu hieman nopeammin, ja toivon mukaan innostun itse uudestaan tästä aktiivisemmasta valmentautumisesta. Kesän monet perumiset sun muut nimittäin aiheuttivat sen, ettei itseäni enää jaksanut kiinnostaa valmennusten sopiminen tai niissä käyminen. Koskaan ei tiennyt milloin sinne seuraavan kerran pääsee, joten treenaaminen tuntui vähän turhalta kun itsekseni en koskaan päässyt siihen samaan lopputulokseen kuin valmennuksissa. Toivon mukaan tämän kymmenen viikon valmentautumisjakson jälkeen saadaan heti toinen samanlainen sovittua, etten taas lipsahda sinne "en jaksa eikä huvita" -linjalle. Ajattelin nimittäin tähdätä ensi kaudella muutamiin kisoihin, mutta ilman treeniä ei varmasti lähdetä sinne räpeltämään.




Perjantai-iltana olikin ensimmäisen valmennuksen aika, ja tunti painottui puomeihin ja paikkojen katsomiseen. Verkkasin ihan normaalisti, tein paljon ympyröitä ja vähän temponmuutoksia. Laukassa päästiin baanaamaan kunnolla pitkiä sivuja pitkin, ja M oli onneksi tosi kivalla ja vastaanottavaisella päällä eikä sitä tarvinnut kauheasti patistella liikkumaan. Verkkojen jälkeen käveltiin hetki ja siirryttiin sitten keskiympyrälle, jonne oli sijoitettu neljä puomia. Aluksi tultiin puomeja ihan ravissa, ja otettiin jokaisen puomin väliin kolme käyntiaskelta. M ei olisi aina malttanut kävellä, joten välillä käyntiaskeleet tuli ihan puomin eteen eikä ehditty ottaa kunnon ravia ennen seuraavaa siirtymää. Seuraavaksi tultiin joka toinen puomi ravissa ja joka toinen laukassa, ja tässä ei ollut oikeastaan mitään ongelmaa kun M oli hyvin hereillä ja nosti laukan ihan pienestäkin avusta. Se missä niitä ongelmia sitten alkoi oikeasti ilmenemään oli ehkä helpoimman kuuloinen tehtävä näistä kaikista, nimittäin kaikkien puomien ylittäminen laukassa. Puomit oli aseteltu neljän laukan välein, mutta jostain syystä se neljä askelta ei vaan onnistunut. Aina tuli joko viisi tai kuusi, ja jos pyysin neitiä enemmän eteen, mentiin seuraavasta puomista ohi tai sitten tultiin niin huonolle paikalle että M pudotti raville. Oikeaan kierrokseen tämä oli paljon helpompaa kuin vasempaan, kun olen itse hieman toispuoleinen ja ratsastan oikealle paljon paremmin. 

Tultiin puomeja myös niin, että joka toiseen väliin piti saada kolme ja joka toiseen neljä laukkaa. Neljä laukkaa onnistui ihan hyvin, kun sitä oltiin jo aika paljon treenattu. Kolmen laukan kanssa oli taas vähän ongelmia, kun vauhtia piti lisätä, askelta pidentää ja vielä tietäkin muuttaa. Kyllä me päästiin monesti kolmella laukalla tulemaan, mutta koskaan ei taidettu päästä kokonaista ympyrää niin miten oli tarkoitus. Tuo tehtävä oli oikeasti yllättävän vaikea, ja tätä tulee varmasti itsekseenkin treenattua kun siihen ei tosiaan vaadita kuin neljä puomia. Tuosta paikkojen näkemisestä, askelten pituuden muuttamisesta ja sopivan tien löytämisestä on oikeasti hyötyä esteradalla, joten siinäkin mielessä tuota on vähän pakko treenata. 





Kaikki kuvat on tosiaan ottanut Iida, joka kävi jo toisen kerran samalla viikolla meitä kuvaamassa - harvinaista herkkua tämä useampien kuvien saaminen samalla viikolla! Sain ennen valmennusta ihan extempore ajatuksen toisen videopostauksen kuvaamisesta, mutta se sitten jäi kun tallilla tulikin pieniä aikataulumuutoksia. Iida kuvasi kuitenkin paljon videopätkiä tunnista, ja sain koottua niistä ihan kiitettävän mittaisen videokoosteen. Nyt pääsette siis halutessanne katsomaan kunnollista videomateriaalia valmennuksesta, ensimmäistä kertaa koskaan! Täällä ei muutenkaan yleensä ole kauheasti videota meidän sileäntreeneistä, vaan kaikki viimeisimmät taitaa olla estevideoita. Siltäkin osin siis harvinainen tilanne, mutta toivottavasti näitä treenivideoita saisi nyt useammastakin valmennuksesta kun niitä nyt on tiedossa, jotta voisi ihan videomuodossakin vertailla tätä meidän kehittymistä :)



Miten usein te valmentaudutte?

Kommentit

  1. Tosi kivan näköstä menoa teillä myös videolla, vautsi! OOtte kehittyneet hurjasti molemmat, ihailen :D
    Itselläni on kaksi kertaa viikossa ratsastustunti, joten molemmat voisi oikeastaan laskea valmennuksiksi, vaikka tunnilla onkin enemmän kuin yksi henkilö. Mulla on kuitenkin vakioratsu, niin sen kanssa pääsee sitten kehittymään :)

    Pörheää Menoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :) Vakkariratsujen kanssa kyllä kehittyy nopeasti vaikkei olisikaan yksin tunnilla :)

      Poista
  2. Todella kiva postaus ja hienoja kuvia. Videota en ikävä kyllä jaksanut kokonaan katsoa, kun video pätki ja kamera oli liian levoton. Ja tarkennus oli todella ärsyttävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Pätkimiseen en pysty puuttumaan, se johtunee ihan varmaan sun nettiyhteydestä. En ihan ymmärrä millä lailla tarkennus oli ärsyttävä, kyllähän se joo aina välillä oli hieman epätarkka mutta kyllä se siitä sitten tasoittui kun ei menty enää koko kenttää ympäri, ja samalla kameran liikkeetkin tasoittui. Tuolla on kyllä vähän vaikea valmennuksia kuvata kun pitkillä sivuilla ei ole katsomoita, mutta pitää mennä sillä mitä on :) Ja eihän mikään kamera täysin tarkkaa videota pysty ottamaan, kaikkien niiden pitää tarkentaa uudelleen videon edetessä etenkin liikkuvia kohteita kuvatessa. Mutta pistän nämä asiat mieleen, katsotaan jos seuraavaa videota olisi kivempi katsella! :) Kiitos palautteesta!

      Poista
  3. Sulla on tosi kiva blogi, tykkään paljon kirjoituksesta ja postauksissa on juuri kiva rakenne - paljon tekstiä ja jonkin verran kuvia. Menokin teillä näyttää tosi hyvältä. Jään ehdottomasti lukemaan! :)
    Me valmentaudutaan erittäin harvoin ja lähinnä hevosen kehityksen takia, kun Marjatta on ravitaustansa takia aika osaamaton, eikä sen ratsutuksesta ole kahtakaan vuotta aikaa. Ajatuksen kanssa ei valitettavasti paljoakaan mennä kunnolla takaosaa vaivanneen niveltulehduksen ja nyt epämääräisesti oireilevien jalkojen takia. :/

    Ajatuksen voimalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Kiva että tykkäät :)
      Jalkaongelmat on kyllä hankalia, varsinkin nuo epämääräiset ja satunnaiset. Tsemppiä teillekin jatkoon! :)

      Poista
  4. Oletko miettinyt, että sun olisi ensisijaisen tärkeää oppia ratsastamaan poniasi niin, että se liikkuu rentona selkä ylhäällä ja takaosa käytössä? Totta kai yhden videon perusteella on paha lähteä yhtään mitään sanomaan, mutta meno näyttää melko jäykältä ja askel on kaikissa askellajeissa vain murto-osa siitä mitä sen pitäisi olla. Ponisi ei ole tämän perusteella lainkaan irti niskastaan ja suustaan. Sen pitäisi olla kokonaisuudessaan paljon irtonaisempi kaikkialta.

    Käykö sitä muut ratsastamassa? Olisi kiva saada siitä videota esim. ratsuttajan alla :)

    Kannattaa oikeasti alkaa panostamaan siihen, että saat sen liikkumaan oikein! Suosittelisin, että joku ratsuttaisi poniasi ns. kuurimuotoisesti jonkin aikaa (pari viikkoa tms.) niin sun olisi sitten helppo jatkaa siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai pyrin saamaan Myffi liikkumaan selkä ylhäällä ja käyttämään takaosaa, ja siksi juuri valmentaudutaan kun en itse vielä osaa ongelmaa ratkaista. M on tällä hetkellä vähän jumissa juurikin sieltä niskasta, se on ongelma joka meillä oli viime syksynäkin kun säät alkoi kylmetä. Hieroja pyydetään tässä jossain vaiheessa taas käymään :) Lisäksi se vielä hieman jännittää uutta paikkaa, esimerkiksi maneesin seinillä olevat esteet on vähän jänniä ja hämärällä kaikki varjot on vähän outoja. Sekin vaikuttaa liikkeisiin jonkin verran, kun M on jo valmiiksi ympäristön takia jännittynyt.

      Meidän valmentaja on aina hoitanut Myffin läpiratsutukset kun on ollut tarvis, viimeksi kävi muistaakseni elokuussa ja nyt maanantaina on tulossa uudestaan. M ei kuitenkaan ole sellainen hevonen joka tarvitsee tunnin verran läpiratsutusta pehmetäkseen kun sen jäykkyys ei todennäköisesti johdu siitä itsestään, ja siksi kokeillaankin maanantaina sellaista että Katja menee aluksi hetken ja ns. "pehmittää" hevosen mulle valmiiksi, ja sitten kun M on jo hoksannut homman idean, kiipeän itse selkään ja yritetään saada samat opit vielä mulle perille :) Mitenkään kuurimuotoisesti ei rueta läpiratsastuksia ottamaan, sillä se ei ole halpaa puuhaa eikä M tosiaan sitä tarvitse jos vaan itse osaan ratsastaa. Siksipä juuri otettiinkin tämä valmennuskortti että itse oppisin ratsastamaan Myffin kivaksi ja pyöreäksi, ja että nyt säännöllisesti joku neuvoisi mulle miten se tehdään että se sitten jää päähän. Tähän asti tuo valmentautuminen on tosiaan ollut epäsäännöllistä kun on ollut vähän mutkia matkassa, joten tämä treenaaminen on jäänyt harmillisen vähälle. Nyt pitäisi kuitenkin rueta edistystä tapahtumaan! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommenteista! :)