Satulan ostamisen sietämätön vaikeus


Viiden kuukauden etsimisen jälkeen meillä ei vieläkään ole omaa satulaa. Mulla alkaa mennä hermot koko etsintäprosessiin, kun samaan aikaan kun meille ei tunnu löytyvän mistään sopivaa penkkiä kuukausien etsinnän jälkeen, eräs tallilainen onnistui löytämään vajaassa viikossa hevoselleen estesatulan. Kateudesta lähes vihreänä lähdin pohtimaan tätä prosessia oikein urakalla - mistä lähdettiin? Mitä kaikkea ollaan kokeiltu? Missä tilanteessa ollaan nyt? Miten jatketaan?

Lähtötilanne oli siis se, että meidän vanha Kieffer Garmisch todettiin silloisessa kunnossaan käyttökelvottomaksi. Toppaukset oli todella huonossa kunnossa, ja se oli tietysti itsellä jo tiedossa. Yllätyin kuitenkin siitä, miten paljon muuta säätöä satulaan olisi pitänyt tehdä. Se oli edestä Myffille hieman ahdas, joten sitä olisi todennäköisesti pitänyt levittää tai vaihtaa leveämpään (en ole varma, oliko tuo satula muokattava). Koska olin itse ns. "kasvanut ulos" kyseisestä satulasta ja sillä ratsastaminen alkoi aiheuttaa minulle kipuja alaselkään, päätin pyytää satulansovittajaa mittaamaan Myffin selän ja antamaan meille listan mahdollisista koulusatulaehdokkaista, ja jätin vanhan satulan muokkaamatta ja kokonaan pois käytöstä. En kokenut viisaaksi ryhtyä muokkaamaan epäsopivaa satulaa hevoselle paremmaksi, jos se kuitenkin alkoi aiheuttaa kipuja myös minulle. Mieluummin ratsastaisin vaikka muutaman viikon ilman satulaa.

(c) Suvi Nieminen
Koska tuolloin tallilla oli toinenkin hevonen jonka satula oli todettu epäsopivaksi, suunniteltiin yhdessä kyseisen hevosen omistajan kanssa reissua HippoSportille Espooseen. Ajateltiin reissun onnistuvan jo ennen joulua ja olevan paras vaihtoehto, kun saadaan vietyä kerralla molemmat hevoset paikan päälle ja laajasta valikoimasta luulisi sopivan satulan löytyvän. Matkaan tuli kuitenkin muutama mutka, kun sairastelun takia reissun suunnittelu venyi ja venyi. Joulun jälkeen ajattelin siinä odotellessa kokeilla postin välityksellä muutamaa satulaa satula.comilta, jotta saisin edes jonkinlaista etukäteistuntumaa siihen, millaista koulusatulaa lähdetään hakemaan.

Sillä tiellä jatkettiinkin sitten hieman pidempään. Ensin kokeiltiin koulusatuloita sekä Mustangilta että Sydneyltä, ja todettiin molemmat aika kamaliksi. Sitten tilattiin Albion K2 Legend sekä Platinum Ultima MW-levyisenä, ja todettiin, ettei näistäkään kumpikaan tällaisenaan sovi meidän käyttöön. Platinum Ultima oli aivan täydellinen istua, mutta painoi auttamattomasti edestä ja alkoi näkyä Myffissä lihasjumeina ja kireytenä. Tässä vaiheessa meidän HippoSport-reissukaverit vaihtoivat tallia, joten pitäydyin postilinjalla ja tilasin yksityiseltä myyjältä sovitukseen Albion Platinum Ultima-satulan W-levyisenä. Tästä on nyt noin kaksi viikkoa.

(c) Suvi Nieminen
Kuulostaa siltä, että ollaan edetty satula-asioiden kanssa todella hitaasti. Jokainen satula on kuitenkin ollut sovituksessa viikosta kahteen viikkoon, ja lukuloman aikana mun oli pakko käyttää suurin osa päivistä lukemiseen satuloiden kokeilun ja tutkimisen sijaan, niin paljon kuin se ärsyttikin. Paljon mieluummin olisin tutkinut eri satulamalleja ja niiden istuvuutta Myffin selkään, kuin lukenut epätoivoisesti historian ylioppilaskokeeseen tietäen, ettei siitä kuitenkaan tule mitään kun en ehdi kaikkia kirjoja siihenkään kokeeseen lukea. 

Tuo äsken mainitsemani leveämpi Platinum Ultima-satula on meillä yhä edelleen sovituksessa. Sain jatkettua sen sovitusaikaa viikolla, joten minun ei tarvitse palauttaa sitä ennen kuin vasta pääsiäisen jälkeen. Tämä antaa hieman lisäaikaa miettimiselle. En nimittäin osaa sanoa sitten alkuunkaan, kannattaako tuota satulaa ostaa vaiko ei. Tavallaan se sopii todella hyvin, mutta tavallaan ei. Ihanan yksinkertaisia nämä satula-asiat.

(c) Suvi Nieminen
Fakta on se, että Myffi on tällä hetkellä hieman turhan pyöreässä kunnossa. Paljon se on jo hoikistunut siitä mitä se oli aiemmin, mutta ylimääräisiä kiloja on vielä muutama. Tämä luo tietynlaista haastetta satulan etsimiselle, sillä Myffi vaikuttaa leveämmältä mitä se todellisuudessa on. Siksi minua pelottaakin, että ylimääräisten kilojen viimein karistessa tilalla ei olekaan lihasta, vaan silloin käytössä oleva satula jää auttamatta liian leveäksi. Ehkä hieman turha pelko, mutta eihän sitä ikinä tiedä. 

Tuo nyt sovituksessa oleva Platinum läpättää keventäessä takaa ja tuntuu painavan edestä, jos satulan ja hevosen välissä on vain huopa. Olen nyt laittanut väliin romaanin, ja ottanut siitä kaikki täytepalat pois saadakseni satulan ja hevosen väliin vain pienen nosteen, jottei se painaisi edestä. Siihen ongelmaan romaani auttoikin, mutta takaa läpättäminen ei sillä loppunut. Myffi ei kuitenkaan tykännyt virityksestä, jossa romaanissa oli täytepalat takana. Sillä yhdistelmällä ratsastaessa M heitti jatkuvasti peräpäätä pois uralta ja pukitti takaosan aktivoimisesta raipalla huomauttaessa, eli todennäköisesti silloin satulan takaosa jäi turhan ahtaaksi. Great.

Olen pohtinut satulan istuvuutta niin tallilaisten kuin valmentajankin kanssa, mutten ole saanut selvyyttä ongelmaan "pidetäänkö satula vai jatketaanko etsintöjä?" Soitin eilen samaiselle satulansovittajalle joka kävi syksyllä toteamassa entisen satulan huonoksi, mutta hän ei pääse tarkistamaan satulan istuvuutta ennen ensi kuun loppupuolta. Soitin myös HippoSportille, sillä sinne lähteminen nousi taas mahdolliseksi vaihtoehdoksi ajokelien hiljalleen parantuessa. Satulastudiossa ei kuitenkaan ole ensi viikon tiistaita lukuunottamatta vapaita aikoja ennen viikkoa 16, joka on sattumoisin sama viikko jolloin meidän tuttu satulansovittaja pääsee aikaisintaan meitä katsomaan. Ensi tiistaille en saa kyytejä järjestettyä ja minulla on itsellänikin tuolloin velvoitteita muualla, joten Espooseen lähteminen ei valitettavasti onnistu. Niinpä tässä ollaan melko lailla pulassa, kun satulalla on tosiaan sovitusaikaa jäljellä reilu viikko.
(c) Suvi Nieminen
Pienen hermoromahduksen ja muutaman turhautuneen puhelun jälkeen kehittelin eilen pienen sotasuunnitelman. Saan äitini työkaverilta lainaan geelin, jolla yritän korjata satulan istuvuutta takaa. Jos saadaan tällä tavoin vähennettyä satulan läpättämistä, ostetaan satula meille omaksi. Ensi kuun puolella sitten katsotaan, kumpi onnistuu ensin - reissu HippoSportille vai tutun satulansovittajan saaminen kotitallille. Jos saadaan tuttu sovittaja kotiin, pyydetään häntä tsekkaamaan satulan istuvuus ja tekemään siihen kaikki tarpeelliset muutokset, jos se vain on suinkaan mahdollista. Jos satula todetaan mahdottomaksi saada istumaan (vähän sellainen worst case scenario, mutta kaikkeen pitää varautua), lähdetään HippoSportille. Jos taas päädytään lähtemään suoraan HippoSportille (todennäköisesti) otetaan satula mukaan ja kysytään mielipidettä sen istuvuudesta siellä. Jos satula todetaan epäsopivaksi ja sen muokkaaminen tulisi maksamaan maltaita, annetaan se sitten sinne ja etsitään sieltä meille uusi, oikeasti sopiva penkki. Jos saadaan uusi penkki kohtuuhintaan, saatetaan harkita jopa jonkin kohtuuhintaisen estesatulan ostamista siihen sivuun. Ei sillä, että ruettaisiin mitenkään himona nyt esteitä hyppäämään tai kisaamaan, mutta olisihan se mukavampi esimerkiksi maastoilla satulalla, jossa pääsee helpommin jalustinten varaan eikä lyhyemmillä jalustimilla ratsastaminen ole niin vaikeaa suurten tukien takia. 

(c) Suvi Nieminen
Saa nähdä, mitä käy. Tuosta ylemmästä kappaleesta ei varmaan saa mitään selvää, mutta rehellisesti sanottuna en jaksa oikolukea sitä tai muuttaa sitä ymmärrettävämpään muotoon. Olen taistellut tämän postauksen julkaisemisen kanssa jo pari päivää, sillä sunnuntaina postauksen viimeistellessäni Blogger ei tallentanut kaikkia muutoksiani, ja tekstistä puuttui yli puolet. Puuttuvat osat korjattuani Blogger ei hyväksynyt ajastusta, eikä julkaissut postausta eilen ajastettuun aikaan. Ongelmaa ratkaistessani totesin koko postauksen kadonneen kuin tuhka tuuleen, ja niinpä raapustan tätä nyt uudelleen kellon lähestyessä puoltayötä. Jos ette siis saa tekstistä mitään selvää, pahoittelen, mutten jaksa tehdä asialle mitään. Mulle riittää, jos tämä postaus sentään tulisi julki a) kokonaisena ja b) oikeaan aikaan. Pienenä tiivistelmänä voin koota tämän: meillä ei vieläkään ole satulaa - se ärsyttää. Satulan löytäminen on äärettömän vaikeaa, koska poni on hieman pullea, ei sillä, että se sitten loppujen lopuksi hirveästi vaikuttaisi mutta vaikuttaa kuitenkin - sekin ärsyttää. Saatetaan lähteä HippoSportille, tai saatetaan olla lähtemättä - kuka tietää? En oikein itsekään tiedä, missä näiden satula-asioiden kanssa taas mennään, joten älkää huoliko, jos ette ymmärrä. En nimittäin minäkään ymmärrä. Toivon vaan, että kohta tämä säätäminen olisi ohi ja meillä olisi oma satula.

Kommentit

  1. Oletko kokeillut satulaa etupalojen/etutäytteen kanssa? Takaa nouseva ja edestä puristava kuulostaa että voisi olla liian leveä eli keikkaa "nenälleen"? :) jos liian leveään laittaa taakse korotusta, niin se keikkaa vielä enemmän puristamaan edestä. Tällainen tuli vain mieleen, että kannattaa kokeilla. Itsekin painin haastavan selän ja satulaongelmien kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan kokeiltu satulaa siten, että romaanissa oli ensin täytepalat sekä edessä että takana, sitten vain takana, vain edessä ja nyt ei missään. Romaanin kanssa tuo satula ei purista mistään, mutta läpättää takaa. Kokeiltiin tosiaan tästä kapeampaa versiota joka oli se liian tiukka ja puristava, joten kaikkea on kokeiltu :D

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommenteista! :)